Shoppailusta

Tässä on mun uudet lempipaidat. Löysin pari viikkoa sitten kirppikseltä. Ja tiedän kyllä. Ne on miesten kalsaripaitoja. Mutta eihän se haittaa kun ne on niin mukavia päällä, kuin toinen iho. Ja kauniita kuin mitkä ;) Kauneushan on katsojan silmässä, eikö? Ja jos pidät niitä rumina, niin sanompa sinulle sitten, että rumat ne vaatteilla koreilee :D Ja testasin männä viikolla, että kestääkö itsetunto käydä ihmisten ilmoilla pappapaidassa ja kestihän se. Ihan sujuvasti tuli ostokset paikallisessa osulassa hoidettua.

Mutta shoppailusta. Kyllä minäkin shoppailen. Paikallinen työttömien kirppis on minulle se heikko paikka. Siellä tulee käytyä usein ja tuskin koskaan poistun tyhjin käsin. Tosin kyllä minä usein sinne tavaraa vien takaisin päinkin. Lähikaupungin kierrätyskeskus on myös toinen heikkopaikkani, mutta käyn siellä ehkä 3 kertaa vuodessa, joten tuskin syytä huoleen. Toisen lähikaupungin Fidat on myös lemppareitani. Käyn mieluiten hyväntekeväisyyskirppiksillä, koska siellä on hinnat kohdillaan ja joskus voi saada ylläreitä ilmaiseksikin. Sellaiset kirpparit, joissa ihmiset itse myyvät, eivät ihan niin paljon vetoa ostosvaistoihini. Toki joskus käyn niillä, jos tarvitsee vaikka etsiä lapsille jotain tiettyä. Lapsille ostan harvoin kirpputoreiltakaan, koska me olemme sellainen jonkinsortin vaatteiden loppusijoituspaikka johon tutut dumppaavat pienet vaatteensa. Ja olen ikionnellinen niistä kasseista! Kierrätän aina eteenpäin kaiken mitä ei tarvita.

Lempivaatteet käytämme tosi loppuun. Niitä myös paikataan ja korjataan ja lopulta niistä saattaa tulla rättejä, matonkudetta tai paikkoja ja varaosia. Osa poltetaan alakerran uunissa, jos on luonnonkuitua. Niistäkin yritän poistaa napit, kuminauhat ynnä muut sellaiset pois.

Vaatemakuni saattaa olla hieman outo. Tykkään retrosta, mutta tyylini voi vaihdella hyvinkin paljon. Tykkään myös "hippivaatteista" ja etnovatteista. Minua ei haittaa vaikka vaatteessa olisi kulumisen merkkejä, nyppyjä tai muita käytössä tulleita vikoja. Arvostan kyllä laatua Saatan ostaa myös jotain kalliihkoa uutta, jos tiedän voivani käyttää vaatetta vuosia. Tai, että vaatteen voi kierrättää useammalle lapselle.

Nämä aatokset putkahtivat mieleeni kun luin HS:n jutun. Kannattaa lukea, pistää miettimään.

Aiemmin tällä viikolla eräs kommentoija oli jättänyt myös samaan aiheeseen liittyvän linkin: http://nyt.fi/20130913-himoshoppaaja-piti-nytille-ostospaeivaekirjaa-perusviikolla-paloi-500-euroa/
Ei minulla vaan ole laittaa 800 euroa kuussa shoppailuun. No eipä minulla ole sellaista summaa mihinkään, kun palkka miinus lasten hoitomaksut ovat vähemmän kuin tuo 800 euroa... Mutta ajatella meillä, kuitenkin eletään ihan onnellista ja rikasta elämää :)